Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa käsitellään 5G:tä ja sen mahdollisia haittoja. Suomessa on sähkö- ja säteilyherkiksi itsensä luokittelevia arviolta noin 2-3 prosenttia väestöstä. Sähköherkkien oireita ei pystytä nykyisen tieteellisen tiedon perusteella selittämään mikroaalloilla tai muulla sähkömagneettisella säteilyllä. ”Sähköherkkien kokemat oireet eivät kuitenkaan ole keksittyjä. Tutkimusten mukaan sähköherkkyys johtaa huomattavaan elämänlaadun huononemiseen”, Arman Alizad kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Japanissa sähkö- ja säteilyherkkyys tunnustetaan työkykyä alentavana vammana, johon voi hakea sosiaalietuuksia. Suomessa sähköyliherkkyys ei ole virallinen diagnoosi, eikä sillä saa sairaslomaa tai sosiaalietuuksia. Filosofian tohtori ja tutkija Terhi Takanen on kärsinyt sähkö- ja säteily-yliherkkyydestä jo 20 vuotta. Hän on joutunut muuttamaan kaupungista mökille asumaan altistuakseen vähemmän mm. mobiilidataverkkojen säteilylle. ”Se rajoittaa aika paljon elämää. Joutuu huomioimaan kaikki nämä laiteasiat, ei pysty käyttämään esimerkiksi mobiilidataa itse eikä olemaan paikoissa, missä on ihmisillä kännykät mobiilidatalla”, Takanen kertoo. Etäyhteydellä toteutettuun haastatteluun Takanen osallistuu kotoaan langallisella yhteydellä, joka Takasen mukaan helpottaa asioita. ”Millaisia oireita säteily aiheuttaa sinulle?” Arman kysyy. ”Tuntee koko ajan sellaista tietynlaista tykytystä tai stressiä ja se on aika voimakasta. Jos on parikin tuntia tällä tavalla tietokoneella, niin se on tosi iso rasitus. Voi joutua ottamaan kokonaisen päivän sen jälkeen, ettei ole laitteilla. Minun pitää palautua ja se on yllättävän hidasta”, Takanen kuvailee. Rasitus on vaikuttanut myös työntekoon paljon, ja Takanen on joutunut vähentämään työtuntejaan sekä lisäämään taukoja. Takanen kertoo, ettei ole käynyt lääkärissä pelkästään sähkö- ja säteily-yliherkkyyden takia aiheeseen liittyvien ennakkoasenteiden vuoksi. ”Olen voinut mainita tästä ja erilaisiahan ne ovat olleet lääkärien suhtautumiset. Jotkut eivät suhtaudu siihen millään tavalla vakavasti. Joskus on käynyt niinkin, että joku hoitaja on kirjoittanut Omakantaan aika ikävänkin kommentin, huutomerkkejä ja isoja kirjaimia, että potilas kuvittelee olevansa sähköherkkä! Se on ikävä tilanne, koska se vaikuttaa tietysti hoitoon jatkossa, miten suhun suhtaudutaan”, Takanen harmittelee. Läheiset ovat suhtautuneet lähivuosina ymmärtäväisesti Takasen tilanteeseen. Etenkin korona-aika on vaatinut isoja konkreettisia muutoksia perheen arkeen. ”Mulla on mies ja 17-vuotias tytär. He eivät voi käyttää mobiilidataa kotona. Nyt korona-aikaan, kun olimmekin kaikki yhtä aikaa kotona, niin siitä tuli niin hankala terveystilanne, että me jouduttiin tekemään niin, että mies muutti tuonne piharakennukseen, jotta hän voi olla siellä koneensa kanssa ja tytär joutui muuttamaan omilleen”, Takanen kertoo. ”Lähti tulemaan niin iso rasitus, en pystynyt palautumaan, kun kolme tietokonetta saattoi olla samaan aikaan päällä. Pyritään välttämään sitä tilannetta, että joutuisin aivan erakoksi, mutta kyllä me ollaan siitäkin juteltu perheessä, että mitä jos menee tilanne niin pahaksi.” ”Miten suhtaudut itse siihen, että tiede ja tutkimukset eivät laajemmassa mittakaavassa tunnusta sähkö- tai säteilyherkkyyttä?” Arman kysyy. ”Se on turhauttava tilanne, koska itse olen tohtori, olen väitellyt ja arvostan paljon tutkimustietoa. Näen, että olisi kamalan tärkeää, että tehtäisiin enemmän tutkimusta, monenlaista tutkimusta ja pyrittäisiin varmistamaan, ettei tällaisilla asioilla ole laajemmin terveyshaittoja”, Takanen sanoo. Uudet Arman Pohjantähden alla -jaksot Ruudussa keskiviikkoisin 11.8. alkaen. #pohjantahdenalla