Melody ja Anssi keskustelevat tiukasti itsekkyydestä: "Jos on pokkaa, niin ei kai siinä mitään"

Neljäs viikko Big Brother -talossa käynnistyi hierarkisella muurahaisyhdyskuntatehtävällä, jossa hoviväkeä palvelevat työläiset. Työläismuurahaisiksi arvotut Melody ja Anssi vartovat myöhään maanantai-iltana pihalla ja tehtävän teeman myötä ovat ajautuneet polveilevaan keskusteluun itsekkyydestä. Melody kuvailee, miten veijarikaksikon Anssin ja Pekan vauhdikas meno saattaa vaikuttaa toisinaan ajattelemattomalta. “Se ei ainakaan ulospäin vaikuta siltä, että te ihan hirveesti mietitte, mitä muuta mieltä joku muu vois olla jostain”, Melody muotoilee. Anssi argumentoi takaisin muistuttamalla, miten hän ja Pekka antoivat taannoin puhelintehtävässä omat pisteensä pois yhteisen hyvän takia. “Se oli yksi epäitsekäs teko”, Melody myöntää. “Kuinka paljon niitä pitää näyttää?” Anssi inttää. Melodysta moiselle ei välttämättä olekaan tarvetta, eikä usko, että muut pitävät Anssia tai Pekkaa varsinaisesti itsekkäinä. Hän kuitenkin kuvailee esimerkkitapauksen siitä, miltä kaksikon toiminta toisinaan saattaa näyttäytyä: tilanteissa, joissa on pitänyt olla nopeasti tietyssä paikassa, ovat pärjänneet ne, jotka ovat jo valmiina paikalla ja huutaa kovimpaan ääneen. “Kaikkihan haluu kerkee ensin”, Anssi toteaa. Melody selittää rauhallisesti: “Sit on niitä ihmisiä, jotka ei tee silleen, vaan ne ajattelee sillä tavalla, että kyllä heidän vuoronsa joskus tulee. Mut heidän vuoro ei koskaan tule, jos sielä on joku ensimmäisenä.” Anssi kurtistaa kulmiaan hieman epäuskoisena. “Nyt on ollaan kuitenkin BB -talossa”, mies toteaa. Anssi pohtii, pitäisikö siis kysyä toisilta, haluaako mennä seuraavaksi, vaikkei halua säntäillä. “Täällä on aika paljon juttuja, niin varmaan kaikki olisi saanut mennä jossain vaiheessa”, Melody miettii. Tämä saa äänen Anssin kellossa muuttumaan: “Onhan se itsekästä, jos ei ajattele muita joissakin jutuissa.” Melody tulee myös vastaan: ihmisen pitääkin olla itsekäs joissain asioissa, jotta selviytyy. Anssi pohtii: “Emmä tänne oo tullu kilpailee ku v*ttu itteni kanssa siitä, miten mä pystyn käsittelee näitä tunteita.” Anssi pohtii kuitenkin toimivansa itsekkäästi esimerkiksi keittäessään kahvia muilta kysymättä. Hän ajattelee, että kahvia todennäköisesti joka tapauksessa riittää. “Mut, kun todennäköisesti ei riitä. Tiätsä, mut toisaalta… Jos on pokkaa, niin ei kai siinä mitään. Mut ei se jää huomaamatta”, Melody summaa ja jatkaa: “Meitä on täällä ihan v*tusti, nii ois kiva ajatella tollasissa asioissa niinku muitakin.” “Ois, ois, totta kai”, Anssi myöntyy diplomaattisesti.