Farmi Suomessa kolmanneksi sijoittui laulaja Mariko. Hän taisteli finaalipaikasta Sampo Kaulasen kanssa. Suoraan finaaliin meni vanhojen farmilaisten äänillä Janne Ahonen. Sampon ja Marikon tehtävänä oli vuolla puupalasta astia, jolla he kantoivat jyviä astiaan. Oman astiansa ensimmäisenä täyttänyt voitti kisan ja paikan loppukilpailusta. Mariko ei putoamisensa jälkeen peitellyt harmiaan. Hän lähti pelolle kävelemään ja kiroilemaan pettymystään. Saatuaan tilanteen tasattua, hän pystyi analysoimaan suoritustaan. -Vaikka mulla oli aika rauhallinen olo kisan alkaessa, tunsin kehossa, että tässä on nyt ekstraa, hän sanoo. Mariko tunnustaa valinneensa vuoltavaksi väärän puupalasen. Toisessa palassa hänellä olisi ollut kantokupin kourun alku jo valmiina. -Se oli hullu hetki, kun puun lovettunut puoli putosi lattialle. Huomasin sen, mutta siinä kohtaan en tajunnut vaihtaa palasta. Mutta tuosta en aio piestä itseäni. Näitä tapahtuu, kun kapasiteetti ei ole täysin käytössä, Mariko sanoo. -Nyt olen saanut jo sen verran myllättyä mun huonoa oloa, etten enää ole sitä mieltä, että tämä oli turha kuukausi. Tää on ollut antoisa ja hieno, mutta myös fyysisesti ja henkisesti tosi kuluttava kuukausi. Pettymys itseeni, mikä tuli häviämisestä, toi hetkeksi olon, että olen täysin turhaan piehtaroinut täällä. Mariko kuitenkin vahvistaa päässeensä pettymyksestä yli – ja oppineensa siitä jotain. -Oli hyvä huomata, etten ollut häviöstä katkera Sampolle, vaan olin tosi pettynyt itseeni. Se kertoo musta ihmisenä. Olen rankka itseäni kohtaan, sitä yritän tässä opetella rauhoittamaan. Ei tarvitse niin kovaan prässiin itseään laittaa. Mutta siinä on myös se positiivinen puoli, että kun lähden jotain tekemään, teen sen täysiä. Olen ollut täysiä tän kuukauden täällä. -Ne on kovia hetkiä, kun itsekritiikki iskee päin naamaa. Mulla oli alusta asti tavoite, että haluan olla tässä hetkessä kovimman tyypin eli Sampon kanssa. Silleen olen tyytyväinen. Tiesin, että se on vaarallinen ajatus, mutta se puoli mussa, joka on vähän suuruudenhullu, halus tähän. Se yltiöpäinen haave, että voisin viedä koko kisan kovimmilta jäbiltä, lykki eteenpäin. Tässä on niin paljon opittavaa. Eilen mietin, että joko vien täältä himaan rahat tai sitten vien himaan oppirahat.