
Salaliitot, murhat ja petokset muovasivat muinaishistorian kulkua. Huiputusten takana oli hurjia motiiveja, joista useita ei ole vielä koskaan ennen paljastettu.

Vuonna 480 eKr. kreikkalaispersialaissodan aikana Efialtes petti Kreikan paljastamalla Persialle Thermopylailla salaisen reitin. Teko johti kuningas Leonidaksen ja 300 spartalaisen kuolemaan.

Hannibal Barca tuhosi Rooman romahduksen partaalle, mutta sitten Karthagon hallitseva eliitti petti hänet. Häneltä evättiin tuki ja alivarustettuna hän kärsi tappion Zamassa.

Kun Rooma petti rauhansopimuksen ja tappoi kuningatar Boudican perheen, kokosi Boudica brittiheimot yhteen väkivaltaiseen kansannousuun. Roomalaiskaupunkeja poltettiin ja sen suurvalta lähes romahti.

Caligulan valtakausi alkoi uudistuksilla ja juhlimalla, mutta vajosi raakuuksiin ja vainoharhaisuuteen. Vallasta tuli teatteria, kun mies nöyryytti senaattoreita, terrorisoi Roomaa ja sai vihollisia.

Vuonna 337eKr. Aleksanteri Suuren valtaoikeutta uhkasivat Filippoksen ja Kleopatra Eurydicen avioliitto ja kilpaperijä. Filippos murhattiin, Aleksanteri eliminoi kilpailijat ja nousi valtaistuimelle.

Herodes Suuri varmisti pääsyn valtaistuimelle, mutta kärsi vainoharhaisuudesta. Perheen manipuloimana hän määräsi vaimonsa Mariamnen ja poikansa teloitettavaksi, uskoen heidän juonineen häntä vastaan.